Lait ja asetukset

Opettajan työhön vaikuttavia ja sitä sääteleviä lakeja ja asetuksia on todella paljon. On olemassa myös lakeja ja asetuksia, jotka eivät varsinaisesti opettajan työtä koske, vaan ne vaikuttavat yleisellä tasolla kuten Suomen perustuslaki ja koskevat täten kaikkia ihmisiä.

Perustuslain kautta tulee opettajan työhön vaikuttava Oikeusvaltioperiaate. Sen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Opettajan työ rinnastetaan julkiseen toimintaan, koska opettajan työ on omalta osaltaan julkisen vallan käyttöä.

Ammatillisen opettajan toimintaa säätelee uusi, reformin myötä 1.1.2018 voimaan tuleva Laki ammatillisesta koulutuksesta. Lain alaisuuteen kuuluvat kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa olevat ammatilliset tutkinnot (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) ja ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavat koulutukset. Laki määrittelee kunkin tutkinnon rakenteen, myös valmentavien koulutusten rakenteen, tutkintojen laajuuden sekä tutkintojen perusteet.

Laissa ohjeistetaan lisäksi opiskelijaksi ottamisen edellytyksiin liittyen, kuten myös jo hakuvaiheessa vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisista esteistä opiskelijavalinnoille. Laissa on selvät ohjeet aiempien opintojen huomioimiseen ja opiskelijan arviointiin. Lisäksi säädetään opiskelijan oikeudesta tarvittaviin opiskelun tukitoimiin ja varsinaisista tavoitteista poikkeamiseen.

Lain luvussa yhdeksän säädetään opiskelijan turvallisesta oppimisympäristöstä. Tässä kohdassa on sekä opiskelijan oikeuksista että opettajien mahdollisuuksista puuttua turvallisen oppimisympäristön turvaamiseksi. Luku 10 määrittelee opiskelijan velvollisuuksia, kuten

94 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Otteessa mainittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma on yksi reformin mukanaan tuoma muutos, joka kumoaa aiemmat asiakirjat kuten HOPS ja HOJKS. 

Olen perehtynyt jo aiemmin opintojen aikana mm. opettajan tekijänoikeuksiin Digiosaamismerkkejä suorittaessani, joten seuraavat sivustot/lähteet ovat minulle tuttuja: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opentekoa, Operight, Kopiraitti. Toki kaikkien sisältöä en sanatarkasti ole opetellut ulkoa, mutta tiedän tarkasti, mistä löydän neuvoja esim. tulevassa harjoittelussa jakamieni materiaalien osalta. 

Ammatillisena opettajan työskennellessä tulen luultavasti toimimaan myös alaikäisten nuorten kanssa. Tätä taustaa vasten minun on muistettava, että toimintaani ohjaa omalta osaltaan myös Lastensuojelulaki. Myös minulla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli havaitsen nuoren toiminnassa viitteita siitä, että hänestä huolehditaan puutteellisesti tai epäilen hänen kotioloissaan olevan jotain vialla tai epäilen nuoren vaarantavan omaa kehitystä ja kasvuaan tai vaarantavan muiden turvallisuutta. 

Tällaisessa tilanteessa voin ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin ja tiedustella nimettömänä mahdollista tarvetta lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeellisuudesta. Kiireelliset ilmoitukset voi tehdä myös yleiseen hätänumeroon tai sosiaalipäivystykseen. Yleensä kuitenkin yhdessä nuoren huoltajien kanssa sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä tehty yhteydenotto turvaa paremmin sujuvan jatkon.