Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys-osaamismerkki

Tarkastele alla olevia kysymyksiä opettajan työn näkökulmasta.

1. Miksi yritykset ovat tärkeitä yhteiskunnalle?

Yritykset ovat merkittäviä yhteiskunnan kannalta monestakin syystä. Ensinnäkin jo pelkästään se, että yritykset tuottavat kansalaisille hyödykkeitä, tuotteita, julkisen sektorin tuottajien rinnalla. Yritykset maksavat toiminnastaan yhteiskunnalle veroja sekä mm. sosiaalimaksuja. Tämän lisäksi yrityksissä tapahtuu jatkuvaa kehitystä niin palveluiden, tuotteiden kuin uusien tuotantomenetelmien saralla.

Ammatillisen opettajan näkökulmasta yritykset ovat hyvinkin tärkeitä. Ne antavat reaaliaikaista tietoa yhteiskunnan tilasta, ajankohtaista tietoa työelämän jatkuvasti muuttuvista vaatimuksista. Yritykset mahdollistavat myös ammattiin opiskelevien opiskelijoiden harjoittelun oikeassa työssä. Myös opiskelijoiden kautta siirtyy työelämään tuoreita koulutuksen kuulumisia ja mahdollisesti myös yrityksen kehittämis- ja muutosehdotuksia. Yrittäjyyskasvatus on nykyään hyvin olennainen osa suomalaisessa koulutuksessa ja opetuksessa. Aloitekyky ja yrittäjyys on määritelty yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista koko Euroopan tasolla.

2. Miksi yritykset ovat tärkeitä yksilölle?

Ammatillisen opettajan näkökulmasta olisi tärkeää yrittäjyyttä tukeva toiminta, yrittäjämäisen toimintakulttuurin luominen. Se pitää sisällään jo pelkästään opetussuunnitelman kautta yrittäjyyteen suuntaavia opintoja/ menetelmiä, mutta myös yksittäinen opettaja voi osaltaan vaikuttaa yrittäjyyttä tukevaan asenteeseen. Opettaja voi toimia hyvin monipuolisesti yhteistyössä alueensa eri yhteistyötahojen kanssa (mm. muut oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, neljännen sektorin toimijat jne.). Opettajan kannattaa käyttää myös monipuolisia ja innostavia oppimisympäristöjä.

Opettajan tehtävänä on herättää opiskelijoiden kiinnostus omaan työelämäympäristöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä opettaa taitoja ottaa selvää asioista. Yrittäjämäinen asenne lähtee asennoitumisesta omaan elämään; rohkeus tehdä valintoja ja uusien näkökulmien löytäminen ovat esimerkkejä ihmisen perustaidoista, jotka tukevat oman elämän hallintaa.

 3.  Millaisia työelämän muutostrendejä on tulossa?Tulevaisuudessa julkisen sektorin osuutta halutaan pienentää, joten yritystoimintaan toivotaan lisäystä. Suurten ikäluokkien eläköityessä yhä pienempi joukko työikäisiä on vastaamassa lisääntyvään kysyntään ja sitä kautta työelämän ulkopuolella olevan väestönosan hyvinvoinnista. Eläköityminen merkitsee hoiva- ja hyvinvointipalveluiden lisääntyvää tarvetta. Toivottavasti lisää sote-puolen ammatillista koulutusta luvassa!

Digitalisaation jatkaessa voittokulkuaan toimintaympäristöt monipuolistuvat ja verkostoitumisen merkitys korostuu. Ulkomaisen työvoiman lisääntyminen voi myös olla hyvinkin mahdollista ja muutenkin monikulttuurisen yhteistyön lisääntyminen esim. verkoissa. Työn oletetaan tulevaisuudessa muuttuvan yhä enemmän projektinomaisiksi ja eri alojen yhteistyötä vaativiksi. 

Opettajan työ tulee luultavasti olemaan enemmän ja enemmän opintojen ohjaamista verkko-opintojen tekijöille. Digitalisaatio mahdollistaa opiskelujen suorittamista esim. satelliitin välityksellä. Jatkuva uuden oppimisen vaatimus ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa mihinkään.


4. Millaista osaamista työelämässä työntekijältä odotetaan?
Ihan ensimmäinen vaatimus työelämässä tietenkin on, että työntekijällä olisi ammatillista osaamista jo valmiina. Tämä osaamisen määrähän on täysin yksilöstä riippuvaista; iästä, koulutuksesta sekä  aiemmasta työ- ja elämänkokemuksesta kiinni.

Varsinaisen osaamisen, kädentaitojen, lisäksi työntekijältä vaaditaan joustavuutta, sitoutumista työhön, luovuutta, oivaltamista, nopeaa uuden tiedon oppimis- ja omaksumiskykyä, ongelmanratkaisutaitoja, alasta riippuen vahvoja sosiaalisia taitoja kuten empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja. Joidenkin löytämieni lähteiden mukaan tulevaisuudessa vaadittaisiin työntekijöiltä kykyä viestiä ja käyttää kieltä, kykyä toimia ryhmässä ja toisaalta kykyä toimia itsenäisesti, myös kriittisen ajattelun taito tuli esille.

Nykyinen osaamisperusteisuus vastaa omalta osaltaan jo tulevaisuudenkin työelämän haasteisiin. Kaikenlainen aiempi osaaminen hyväksytään suhteessa ammattitaitovaatimuksiin- ja kriteereihin. Opetusmenetelminä käytetään oppijalähtöisiä, tutkivia ja kokeilevia menetelmiä, jotka kannustavat kriittiseen ja luovaan ajatteluun. Opetus on osittain myös monimuoto-opetusta erilaisissa tiimeissä.  Myös työelämälähtöisyys huomioidaan mm. erilaisilla yhteistyöprojekteilla, yritysvierailujen avulla sekä erilaisten teema- ja tapahtumapäivien välityksellä.