Turvallisuus on yksi ihmisen elämän perusarvoista. Turvallisuuden tunne on joidenkin lähteiden mukaan jopa yksi ihmisen viidestä perustarpeesta. Se on niin merkittävä asia, että, jos ihmisellä menee kaikki energia pelkäämiseen, varuillaan oloon tai itsensä suojelemiseen, on se kaikki energia pois uuden oppimisesta, leikistä, vapaa-ajasta, harrastuksista jne. ja ihminen uupuu.
Turvallisuus ja sen edistäminen mainitaan sekä perustuslaissa että Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Erittäin merkittävästä ja tärkeästä asiasta on siis kyse. Turvallisuus voidaan jakaa eri osiin ja tässä kirjoituksessa käsittelen fyysistä, sosiaalista sekä psyykkistä turvallisuutta sosiaali- ja terveysalan ammatillisen opettajan näkökulmasta.
 |
| FYYSINEN TURVALLISUUS |
Opettajana toimiessa pystyy vaikuttamaan hyvinkin pienillä asioilla yleiseen fyysiseen turvallisuuteen. Näitä ovat mm. turvallisuusriskeistä eteenpäin tiedottaminen ja oman työskentelytilan pitäminen siistinä. Itse olen koulussa työskennellessä osallistunut ns. turvallisuuskävelyyn, jossa kirjaimellisesti käveltiin koulu läpi katsoen poistumispaikat sekä veden, sähköjen ja ilmastoinnin sulkemispaikat. Vaikka ko. paikkoihin ei työntekijöillä pääsyä olisikaan, on niiden olinpaikka hyvä tietää pelastustoimen henkilöstöä varten.
Ihmisellä on oikeus elää terveellisesti ja turvallisesti ilman väkivaltaa. Fyysiseen turvalllisuuteen liittyy myös fyysisen koskemattomuuden turvaaminen. Suorittamassani AVEKKI-koulutuksessa tärkein anti oli ennakointi eli mahdollisten väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy. Tarpeen vaatiessa opettajalla on oikeus turvata toisten opiskelijoiden fyysinen turvallisuus ja käyttää voimakeinoja, joita ko. koulutuksessa harjoiteltiin. Suositeltavaa on, että häiritsevästi käyttäytyvän ihmisen kiinniotto (estämis-)tilanteissa olisi kaksi tai useampia henkilöitä.
Sosiaalinen turvallisuus perustuu suhteille; ihmisten-, yhteisöjen- sekä niitä ympäröivän yhteiskunnan välisille suhteille. Sosiaalinen turvallisuus on usein myös tilannesidonnaista ja saattaa vaihdella ajan ja paikan mukaan riippuen myös siitä, miten ympäristö arvottaa kulloinkin turvallisuutta. Sosiaalisen turvallisuuden tavoitteena on vahvistaa osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja köyhyyttä.
Nykyaikana sosiaaliseen turvallisuuteen liittyy kiinteästi myös sosiaalinen media, tuo kanava, jonka kautta uupumukseen saakka tietotulvaa riittää ja, jossa esiintyviin ongelmiin puuttuminen on erityisen haastavaa. Sosiaaliseen turvallisuuteen ajattelen kuuluvan myös työyhteisön ja sen hyvinvoinnin.
Sosiaalisen turvallisuuden piiriin kuuluu myös yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut. Näitä voivat olla mm. asumiseen, perhetyöhön ja työllistämiseen liittyvät palvelut. Opiskelijoilla voi tulla omassa elämässään tai opetusharjoittelussa eteen tilanteita, joissa on tärkeä tietää ja tunnistaa avun tarpeessa oleva henkilö ja on eduksi osata neuvoa ja ohjata apua tarvitseva henkilö eteenpäin.
Itse ajattelen sosiaalisen turvallisuuden koulumaailmassa sisältävän nimenomaan osallisuuden lisäämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tämän lisäksi myös kiusaamisen vähentäminen ja ehkäiseminen kuuluvat mielestäni osaksi sosiaalista turvallisuutta. Vuorovaikutuksen harjoitteleminen ja toisen ihmisen kunnioitus ovat myös yksi osa sosiaalista turvallisuutta.
Opettajalla on tärkeä rooli sosiaalisen turvallisuudentunteen luomisessa. Opettaja pystyy vaikuttamaan oman opiskeluryhmänsä opiskeluilmapiiriin sekä ryhmänmuodostuksen onnistumiseen. Tarpeen tullen kyllä myös ongelmia selvittämään ja ratkomaan. Sosiaaliseen turvallisuuteen liittyy myös säännöt, kiellot ja rajoitukset, joita varsinkin nuorille opiskelijoille on joskus tarpeen asettaa.
Edelleen sosiaaliseen turvallisuuteen liittyy myös opetusharjoittelupaikkojen turvallisuus.
Psyykkinen turvallisuus tuo ihan ensimmäisenä mieleen tietysti mielenterveysasiat. Laajemmin ajateltuna esim. meidän opettajakoulutuksessa mielestäni tutorit ovat yksi osa psyykkistä turvallisuutta. Tämäkin osa-alue menee osittain ristiin ja päällekkäin muiden turvallisuuden osa-alueiden kanssa.
Opettajana toimiessa on mielettömän tärkeää, miten oppilaan kohtaa ihmisenä yksilöllisesti, miten hänelle puhutaan ja miten hänen toimintaansa arvostellaan. Oppilasta on kunnioitettava, kannustettava ja kehuttava. Arvioinnin olisi kohdistuttava opiskelijan tekemään työhön, eikä hänen persoonallisiin ominaisuuksiinsa.
Opiskelijaelämässä psyykkistä turvalllisuutta lisää opiskelun säännöllisyys ja opiskeluun luodut rutiinit. Opettajana toimiessa on paljon vartijana lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin ja kasvun kannalta katsottuna. Toki aikuisiässäkin opiskeluun liittyvä psyykkinen turvallisuus on tärkeää, mutta ei ehkä niin herkkä asia kuin nuorempana.
Lähteet:
➤Wikipedia/turvallisuus
➤ http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas/turvallisuuden_osa-alueita/fyysinen_oppimisymparisto
➤https://www.vahtiohje.fi/web/guest/fyysinen-turvallisuus1
➤http://docplayer.fi/23488939-Sosiaalinen-turvallisuus.html
➤http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/terveyden_lukutaitoa_tassa_ja_nyt
➤http://www.edu.fi/kouluikaisen_terveyden_polku/henkinen_ja_sosiaalinen_hyvinvointi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti