Valmista tuli!

Ammatillinen opettaja vm 2018

Toden totta! Esittelin eilen opettajan osaamisen kehittymissuunnitelmani ja se oli viimeinen pisara! Sain eilen valmiiksi ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot 60 op ja voin sanoa, että fiilis on huikea! Taisin tehdä aika hyvää työtä, sillä valmistuin ennätysajassa (9kk) ja omasta opintoryhmästäni ensimmäisenä.

Avoin palaute toisen opetustuokion jälkeen. 

Opetusharjoitteluni oli unelmien täyttymys! Sain opettaa aivan ihanaa lähihoitajaopiskelijoiden ryhmää ja ohjaava opettajani oli niin ammattitaitoinen, että arvostan hänen työtään todella paljon. Sain harjoittelussa todella vapaat kädet. Ohjaava opettaja oli kaikessa tukena ja turvana mukana, mutta silti sopivasti ja oikealla tavalla taustalla ja paikkaamassa pelkästään. Hänellä todellakin oli maaginen taito jatkaa siitä, mihin minun tietotaitoni asioista loppui. Minulla ei kertaakaan harjoittelun aikana tullut sellaista tunnetta, että en osaisi jotain tai osaamistani väheksyttiin tai epäiltiin. Kun ohjaava opettaja sanoi tuutorilleni, että hän ottaisi minut työparikseen,jos vain voisi, ymmärsin, että olin suoriutunut harjoittelustani varsin hyvin! Myös opiskelijoilta saamani palaute oli positiivista!





Nyt sitten alkaakin se totinen työ... Nimittäin työnhaku ja ihanaakin ihanamman aktiivimallin toteuttaminen. Aina sopivasti jossain välissä aion kuitenkin nauttia saavutuksestani ja palauttaa mieliin tämän ylpeyden ja hyvän olon tunteen!

Joulu(loma) siintää horisontissa...

Juuri, kun mielessäni oli orastavasti käväissyt ajatus siitä, että laittaisin opiskeluhommat hetkeksi lomalle ja nauttisin kovan työn saavutuksista (hehkutusta 37/60 opintopisteen suorittamisesta) ja keskittyisin muihin juttuihin... Niin, mitä menenkään tekemään? Polkaisen sitten samoilla lämpimillä käyntiin opetusharjoitteluun liittyvät tapaamiset, paperityöt ym. jutut. Että semmoista!

Rikosrekisteriote on kuitenkin tilattu, ensimmäinen tapaaminen ohjaavan opettajan kanssa on myöskin jo sovittuna ja harjoittelusuunnitelman laadinta aloitettu! Mitäpä tuota turhaa laakereilla lepäämään! Sitä paitsi, mielessäni on käynyt myös ylempään amk-tutkintoon hakeminen keväällä... Siis minulla, joka vuonna 2014 päätti, ettei opiskele enää koskaan mitään... Note to myself; never say never!

Täytyy kyllä myöntää, että olen tästä opetusharjoitteluasiasta hieman pelottavan innoissani! Voisiko olla, että olen tässä vaiheessa vielä autuaan tietämätön siitä, mitä kaikkea tuo opetusharjoittelujakso tulee sisällään pitämään...? Oikeiden opiskelijoiden kohtaamisia, oikeiden oppiaineiden suunnittelemista, ohjaamista, arviointia jne.

Jos mitään järisyttävän, kamalan, hirveää force majouria ei ilmaannu, tulee vuosi 2018 olemaan elämässäni mullistuksia täynnä ja mieleenpainuvia kokemuksia pullollaan! Valmistun (toivottavasti siis) ammatilliseksi opettajaksi, tyttäreni pääsee ripille ja vietämme mieheni kanssa 15 vee hääpäivää, muutamia kohokohtia mainitakseni...

Näillä mietteillä vielä viimeisiä viimeistelyjä ennen pakollista joulutaukoa, koululla piipahtamista opiskelijalähettiläs-asioiden tiimoilta, opiskelijakaverin jeesaamista ja opetusharjoittelutapaamiseen valmistautumista! Ai niin, tammikuussa julkaistaan lisäksi se opeammattikorkeakoulun rekrytointivideo, jossa meidän tiimimme täysipainoisesti edustettuna! Kunnia menee, mutta maine kasvaa! 😁

Lait ja asetukset C ja D

C. Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Opettaja käsittelee työssään paljon asiakirjoja, joissa on opiskelijoiden tietoja. Näitä tietoja saattavat olla nimet, osoitteet, arvosanat, mahdollisesti henkilötunnus jne. Tietojen käsittelyssä on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä vahingossa saattaa tulla vaikka pelkästään passiivisesti paljastaneensa avoimen kalenterin ym. välityksellä opiskelijoiden henkilökohtaisia tietoja.

Henkilökohtaisia ts. arkaluonteisia asioita ovat esim.  henkilötunnus, rotuun, kulttuuriin, uskontoon, sairaushistoriaan, seksuaaliseen suuntautumiseen ja rikostaustaan liittyvät tiedot, joiden perusteella henkilön pystyy päättelemään. Opettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus opiskelijaan liittyvistä (muista kuin opiskeluun välittömästi) liittyvistä asioista. Opiskeluun liittyvistä asioista voi keskustella toisen opettajan kanssa ja opiskelijan luvalla hänen asioistaan voi keskustella yleisimminkin esim. työharjoittelupaikan ohjaajille.

Salassapidon alaisia ovat myös esim. asiakirjat, joihin opiskelijan tietoja oppilaitoksissa tallennetaan. Näitä opiskelijatietorekistereitä varten on omat, tarkat säädöksensä mm. siitä, kuinka kauan asiakirjoja pitää säilyttää, kuka tietoihin pääsee käsiksi jne. Digitalisaatio tuo mukanaan jatkuvasti omia haasteitaan myös tähän asiaan liittyen. Yksi lähipäivänä esiin noussut kysymys tähän liittyen oli se, että miten tietosuoja, salassapito ja muut säädökset toteutuvat tilanteissa, joissa esim. opettajilla ei ole omaa työhuonetta vaan he jakavat pienen sermeillä erotetun tilan. Missä ja kuka paperit silloin säilyttää?

Salassapito on sosiaali- ja terveysalalla erityisesti tärkeä asia. Opiskelijat eivät välttämättä edes tiedosta, mitä kaikkia asioita se koskee. Tämän takia esim. OYS:ssa kaikille opiskelijoille annetaan tietosuoja- ja salassapitoasioihin liittyen oma pienimuotoinen koulutus/perehdytys ennen harjoittelujakson alkua. Perehdytyksen saaneet kirjataan ylös. Näin poistetaan vastuu ohjaavalta taholta mahdollisten väärinkäytösten ja/tai rikkomusten esiintullessa. Nuoret opiskelijat eivät välttämättä ymmärrä esim. sosiaalisen median koko laajuutta sinne asioita julkaistessaan.

Omassa tulevassa ammatillisen opettajan työssäni tulen korostamaan omille sote-alan opiskelijoilleni erityisesti salassapitovelvollisuuden merkitystä. Haluan opiskelijoiden varmasti olevan tietoisia esim. siitä, että vaitiolo koskee myös heitä heti opiskeluajoista lähtien. Harjoittelupaikoissa eritoten heitä sitoo samat velvollisuudet kuin muitakin työntekijöitä. Itse huolehdin jatkossakin siitä, että kotona muut perheejäsenet eivät pääse työtietokoneelleni, en säilytä päiväkirjaani ym. avoimina yleisesti kaikkien nähtävillä ja tietystikään en keskustele läheisteni tai tuttavieni kanssa opiskelijoistani.

Keväällä 2018 voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus tuo mukanaan uusia muutoksia henkilötietojen käsittelyyn. Laki on tällä hetkellä valmisteilla oikeusministeriössä. http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html



LÄHTEET:
* Henkilötietolaki
* Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
* Laki ammatillisesta koulutuksesta
* Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
* Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa


D. Miten opettajana varmistan, että opiskelijan oikeusturva toteutuu?

Opiskelijan oikeusturva perustuu Suomen perustuslakiin ja se takaa (myös opiskelijoille) sen, että jokaisen yksilön asiat käsitellään yhdenmukaisesti, tasapuolisesti ja puolueettomasti. Tämän lisäksi hallintolaki ja hyvän hallinnon periaatteet varmistavat oikeusturvan toteutumisen julkisen hallinnon toiminnoissa. Opiskelijan oikeusturvasta puhuttessa voidaan se ymmärtää keinoiksi, joilla pyritään  estämään opiskelijan oikeusasemaan liittyvät virheelliset virkatoimet jo ennakkoon tai keinoja, joilla tehdyt virheellisyydet pyritään korjaamaan.

Hallintolaissa määritellään erikseen viisi alakohtaa/oikeusperiaatetta, joita tulee noudattaa kaikissa opiskelun vaiheissa (mm. opiskelijavalinnat, opiskelijan ohjaaminen, opintosuoritusten arviointi). Näitä ovat: yhdenvertaisuus, objektiviteetti, suhteellisuus ja myös kohtuullisuus, tarkoitussidonnaisuus ja luottamuksensuoja. Opiskelijan oikeusturvan toteutumista voidaan varmistaa ennakollisella (preventiivinen) oikeusturvalla sekä jälkikäteisellä (repressiivinen) oikeusturvalla.

Opiskelijan oikeusturva on huomioitava jo opiskelijavalintoja tehdessä ja niistä tiedotettaessa, opinto-oikeuden myöntämisessä, opetussuunnitelmia laadittaessa, opintojen varsinaisen suoritamisen aikana, aiempia opintoja hyväksiluettaessa, opiskelijan arvioinnissa, todistuksia annettaessa sekä jälkikäteen mahdollisten asia- ja kirjoitusvirheiden korjaamisessa.

Ammatillisena opettajan minun tulee hyväksyä jokainen opiskelija tasavertaisena alkuperän, uskonnon, sukupuolen tai iän vaikuttamatta. Tietyissä tilanteissa (esim. lääkärin todistuksella) voidaan erityiskohtelua sallia vähempiosaiselle kohtuulllisesti mm. antamalla lisäaikaa kokeen suorittamiseen tai muulla tavoin opiskelua keventämällä. Minun pitää huolehtia myös siitä, että tekemäni pedagogiset ratkaisut ovat puolueettomia ja perusteltavissa olevia. Minun tulee noudattaa työssäni myös suhteellisuuden periaatetta, jotta opetusjakson tehtävät ja tavoitteet kohtaavat mielekkäästi. En voi opettajana käyttää toimivaltaani väärin esim. painostamalla opiskelijoita vaan minun tulee toimia tarkoitussidonnaisesti. Minun on tärkeää olla tietoinen ammatillisen opettajan työtä määrittelevistä laeista, ohjeista ja säännöksistä sekä oman osaamiseni rajoista. Minun täytyy toimia luotettavasti ja luoda opiskelijalle sekä minuun itseeni että oppilaitokseen luottamuksellinen  suhde.

Olen aloittanut ammatillisen opettajan työhön valmistautumisen opiskelemalla ahkerasti minulle annettujen määräaikojen puitteissa. Olen perehtynyt paljon kirjallisuuteen ja osittain hankkinut jo omaa "opekirjastoa". Tätä lakitehtävää valmistellessa olen lukenut läpi useita lakeja ja minulle on selkiytynyt laillisten määräysten ja opetussisällön yhteys. Lähden luottavaisin mielen tulevaan opetusharjoitteluun julkisen hallinnon tulevana työntekijänä.


* HopeOulu1-lähipäivän luentomuistiinpanot
* http://www.uef.fi/documents/300201/565067/oikeusturvaopas_2008.pdf/747862d7-23cd-4fb9-8224-a50adbec953e
* http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/33314/Leppala_Pirjo.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lait ja asetukset A ja B

A. Miten hyvän hallinnon noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Perustuslaki koskee kaikkia julkisen vallan käyttäjiä, näin siis myös opettajia. Hallintolaki konkretisoi käytännössä perustuslain säädökset ja käytänteet. Laissa puhutaan "hallinnosta", mutta yhtäkaikki sen voi ajatella koskevan myös yksittäistä opettajaa.

Hallintolaissa määritellään hyvän hallinnon perusteet. Näitä ovat mm. "hallinnossa asioivien" eli opiskelijoiden tasavertainen kohtelu sekä asianmukainen toimivallan käyttö. Tämähän on tuttua jo opettajan ammattieettisistä periaatteista ja Yk:n ihmisoikeusjulistuksesta. Opettaja anataa työssään opiskelijoille palvelua eli ohjausta ja neuvontaa kaikkiin opiskeluihin liittyvissä asioissa , joskus myös muissakin asioissa. Palvelu voi tapahtua kasvotusten, sähköpostin tai verkkoympäristön välityksellä nykypäivänä. Hyvä kielenkäyttö kuuluu ammatillisen opettajan osaamiseen.

Hyvän hallintotavan noudattaminen näkyy myös siinä, että opettaja tuntee ja tunnistaa oman osaamisensa rajat ja osaa tarvittaessa ohjata opiskelijan eteenpäin saamaan kaipaamansa avun, ohjauksen ja neuvonnan. Opettajan ei tarvitse itse tietää kaikkea. Riittää, kun tietää, mitä muut tietävät!


B. Mitkä ovat opiskelijan velvollisuudet ja miten huolehdin opettajana työrauhasta?

Olisi hyvä aina välillä opiskelijoiden kanssa pohtia ja ainakin tuoda konkreettisesti esille myös se, mikä heidän oma roolinsa opinnoissaan on, mitä heiltä odotetaan ja mitä heiltä lain mukaan vaaditaan. Nämä tiedot saattaisivat auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa rooliaan oppimisympäristössä ja sitoutumaan siihen aktiivisemmin. Opiskelijat tuntuvat olevan tänä päivänä hyvinkin selvillä omista oikeuksistaan. Haluan tulevana ammatillisena opettajana hoksauttaa tulevia opiskelijoitani myös heidän velvollisuuksistaan.

Opetushallitus määrittelee hyvin väljästi sivuillaan opiskelijan velvollisuuksista. Siellä mainitaan säännöllinen opetukseen osallistuminen, joka on toki myös yksi opintotuen saamisen kriteereistä. Eri lait määrittelevät osaltaan opiskelijoiden velvollisuuksista. Tämän lisäksi myös oppilaitoksilla on omia määräyksiään ja järjestyssääntöjään opiskelijoiden velvollisuuksista.

Opiskelijoilta odotetaan paikalla olemista ja opetukseen osallistumista sekä asiallista käyttäytymistä. Opiskelija velvoitetaan huolehtimaan hänelle määrätyistä tehtävistä ajallaan. Opiskelijat huolehtivat myös omalta osaltaan turvallisen oppimisympäristön luomisesta sekä itselleen että muille opiskelijoille.

Opettajalla on mahdollisuus puuttua opiskelijan epäasialliseen käyttäytymiseen. Laki ammatillisesta koulutuksesta esimerkiksi, antaa tietyillä perusteilla mahdollisuuden poistaa häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan luokkahuoneesta tai muusta oppilaitoksen tilasta tai peruuttaa opiskeluoikeuden. Pienemmistä rikkeistä opiskelija selviää kirjallisella varoituksella. Opiskelija voidaan velvoittaa myös huumausainetestiin.

Työrauhasta puhutaan paljon. Meteli ja ääni kuuluvat kouluihin, opetukseen ja oppilaitoksiin tietyissä määrin. Työrauha on kuitenkin paljon muutakin. Työrauha kuuluu turvalliseen oppimisympäristöön, joka opettajan on opiskelijoille (heidän kanssaan yhteistyössä) varmistettava. Varsinaisesti työrauhan ylläpitämiseen ei ole olemassa yksiselitteistä lakia tai säädöksiä. Vain ääritapauksissa voidaan työrauhaan puuttua lainsäädännöllä.

Työrauha perustuu opettajan luomaan ympäristöön luokan johtajana. Opettajan ammatillinen pätevyys vaikuttaa omalta osaltaan luokassa vallitsevaan työrauhaan. Kaikki lähtee molemminpuoleisesta kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisesti sovituista pelisäännöistä. Opettajan oma asenne opettamaansa asiaan ja suhtautuminen opiskelijoihin heijastuuu myös työrauhaan. Pedagogisia menetelmiä hyödyntämällä ja vaihtelemalla opiskelijat saadaan motivoitumaan, kiinnostus pidetään yllä ja opiskelijat pysyvät työn touhussa yhteisen (tiedossa olevan) päämäärän saavuttamiseksi.

Jokaisella opettajalla on oma tyylinsä opettaa ja on selvää, että jossain vaiheessa eteen tulee tilanne, jossa kärsivällisyyttä punnitaan. Vahva itseluottamus, aito innostus ja kiinnostus sekä omasta ammattialasta että opiskelijoista kantaa läpi haasteiden. Työ tekijäänsä opettaa-tässäkin asiassa! 

LÄHTEET:

* Hallintolaki

* Hope Oulu1-ryhmän lähipäivän luentomuistiinpanot

* http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/opiskelijan_oikeudet_ja_velvollisuudet

 

Lait ja asetukset

Opettajan työhön vaikuttavia ja sitä sääteleviä lakeja ja asetuksia on todella paljon. On olemassa myös lakeja ja asetuksia, jotka eivät varsinaisesti opettajan työtä koske, vaan ne vaikuttavat yleisellä tasolla kuten Suomen perustuslaki ja koskevat täten kaikkia ihmisiä.

Perustuslain kautta tulee opettajan työhön vaikuttava Oikeusvaltioperiaate. Sen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia. Opettajan työ rinnastetaan julkiseen toimintaan, koska opettajan työ on omalta osaltaan julkisen vallan käyttöä.

Ammatillisen opettajan toimintaa säätelee uusi, reformin myötä 1.1.2018 voimaan tuleva Laki ammatillisesta koulutuksesta. Lain alaisuuteen kuuluvat kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa olevat ammatilliset tutkinnot (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) ja ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavat koulutukset. Laki määrittelee kunkin tutkinnon rakenteen, myös valmentavien koulutusten rakenteen, tutkintojen laajuuden sekä tutkintojen perusteet.

Laissa ohjeistetaan lisäksi opiskelijaksi ottamisen edellytyksiin liittyen, kuten myös jo hakuvaiheessa vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisista esteistä opiskelijavalinnoille. Laissa on selvät ohjeet aiempien opintojen huomioimiseen ja opiskelijan arviointiin. Lisäksi säädetään opiskelijan oikeudesta tarvittaviin opiskelun tukitoimiin ja varsinaisista tavoitteista poikkeamiseen.

Lain luvussa yhdeksän säädetään opiskelijan turvallisesta oppimisympäristöstä. Tässä kohdassa on sekä opiskelijan oikeuksista että opettajien mahdollisuuksista puuttua turvallisen oppimisympäristön turvaamiseksi. Luku 10 määrittelee opiskelijan velvollisuuksia, kuten

94 §

Opiskelijan velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Työvoimakoulutuksessa sovelletaan lisäksi, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n 2 momentissa säädetään opiskelijan osallistumisesta opetukseen ja opintojen etenemisestä.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Otteessa mainittu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma on yksi reformin mukanaan tuoma muutos, joka kumoaa aiemmat asiakirjat kuten HOPS ja HOJKS. 

Olen perehtynyt jo aiemmin opintojen aikana mm. opettajan tekijänoikeuksiin Digiosaamismerkkejä suorittaessani, joten seuraavat sivustot/lähteet ovat minulle tuttuja: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opentekoa, Operight, Kopiraitti. Toki kaikkien sisältöä en sanatarkasti ole opetellut ulkoa, mutta tiedän tarkasti, mistä löydän neuvoja esim. tulevassa harjoittelussa jakamieni materiaalien osalta. 

Ammatillisena opettajan työskennellessä tulen luultavasti toimimaan myös alaikäisten nuorten kanssa. Tätä taustaa vasten minun on muistettava, että toimintaani ohjaa omalta osaltaan myös Lastensuojelulaki. Myös minulla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli havaitsen nuoren toiminnassa viitteita siitä, että hänestä huolehditaan puutteellisesti tai epäilen hänen kotioloissaan olevan jotain vialla tai epäilen nuoren vaarantavan omaa kehitystä ja kasvuaan tai vaarantavan muiden turvallisuutta. 

Tällaisessa tilanteessa voin ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin ja tiedustella nimettömänä mahdollista tarvetta lastensuojeluilmoituksen tekemisen tarpeellisuudesta. Kiireelliset ilmoitukset voi tehdä myös yleiseen hätänumeroon tai sosiaalipäivystykseen. Yleensä kuitenkin yhdessä nuoren huoltajien kanssa sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä tehty yhteydenotto turvaa paremmin sujuvan jatkon. 

Esteettömyys

Sana esteettömyys tuo jostain syystä mieleen ensimmäisenä rakenteelliseen esteettömyyteen liittyvät asiat. Sen, että pyörätuolilla pääsee kauppaan, pankkiautomaatille ilman liukasta jäävuorta jalkojen alla jne. Virallisesti esteettömyys määritellään mahdollisuudeksi ja oikeudeksi toimia ja osallistua henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Esteettömyys liittyy myös opiskeluun hyvin monelta eri kantilta katsottuna.

Näyttelykävely; pedagoginen esteettömyys 29.11.2017

Pedagoginen esteettömyys: Pedagogiseen esteettömyyteen pyritään oppilaitoksissa yleensä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Aiempien opintojen tunnistaminen, opintojen yleinen valinnaisuus,  mahdollisimman monipuolisten opetusmenetelmien yksilöllinen valinta ja vaihtoehtoiset tavat suorittaa opintoja tukevat myös osaltaan pedagogista esteettömyyttä. Opintoihin tarvittavan avun saaminen lisää myös mahdollisuutta yksilöllisen opintopolun toteutumiseen ilman pedagogisia esteitä samoin kuin opiskelijan olemassa olevien vahvuuksien tukeminen.

Näyttelykävely; psyykkinen esteettömyys 29.11.2017

Psyykkinen esteettömyys: Opiskelijoiden mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin huomioiminen on otettava myös ammatillisessa koulutuksessa huomioon, sillä tutkimustulosten mukaan psyykkinen oireilu vaikeuttaa jopa joka viidennen opiskelijan elämää. Opiskelijoita on tärkeä tiedottaa hänen käytettävissä olevistaan opintososiaalisista eduista ja opiskeluhuollosta. Opiskelijan elämässä saattaa vaikuttaa opiskeluun liittyvien haasteiden lisäksi myös esim. itsenäistymiseen liittyviä haasteita ja ongelmia. Psyykkinen esteettömyys hyväksyy opiskelijan omana itsenään, kannustaa, kehuu ja rohkaisee myönteisessä ja turvallisessa ilmapiirissä vastavuoroisessa suhteessa muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Näyttelykävely; sosiaalinen esteettömyys 29.11.2017

Sosiaalinen esteettömyys: Sosiaalinen esteettömyys sisältää laajan opiskeluympäristön ja siihen osallistumisen mahdollisuuden. Oppilaitoksissa on monenlaista sosiaalista toimintaa, joihin opiskelijat voivat halutessaan osallistua ja sitä kautta vaikuttaa omiin ja muiden opiskelijoiden asioihin. Tämmöisiä mahdollisuuksia tarjoavat mm. opiskelijakunnan toiminta, tutor-toiminta sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen. Sosiaalinen esteettömyys tarjoaa jokaiselle opiskelijalle tasavertaisen, hyväksymisen ja yhteenkuulumisen kokemuksen turvallisessa ympäristössä.

Kuva Trafi.fi-sivulta.

Fyysinen esteettömyys: Opiskeluun liittyvä fyysinen esteettömyys lähtee oppilaitoksen ulkopuolelta. Siihen kuuluvia seikkoja ovat paikoitusalueet, kulkuväylät ja piha-alueet aina sisäänkäynille saakka. Oppilaitoksen sisätiloissa esteettömyyteen pitää kiinnittää huomiota yleisessä liikkumisessa esim. eri kerrosten välillä, luokkahuoneissa, yhteisissä tiloissa ja käytävillä. Opasteiden sijoittelu on tärkeää kuin myös poistumistiet hätätilanteissa ja niiden opasteet.

Rakennusmääräykset säätelevät omalta osaltaan kaikkien ihmisten tasavertaisesti saavutettavissa olevan ympäristön luomiseksi. Fyysisessä esteettömyydessä pyritään huomiota kiinnittämään ensisijaisesti liikkumiseen ja hahmottamiseen. Usein joudutaan kuitenkin tekemään kompromissiratkaisuja ja esteettisistä näkökulmista tingitään esteettömyyden aikaansaamiseksi. Esteettömän opiskeluympäristön suunnitteluun saa apua esim. eri vammaisjärjestöiltä. 

LÄHTEET:

*http://www.validia-ammattiopisto.fi/wp-content/uploads/2014/04/esteettomyys_toinen_painos_2008.pdf

*http://www.oph.fi/download/163833_esteettomasti_toisen_asteen_opintoihin.pdf

*https://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/esteett%C3%B6myyskuvaus_savonia.pdf

*https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126936/URN_ISBN_978-952-302-505-9.pdf?sequence=1

*https://www.youtube.com/watch?v=eGt9uI__ll0

Erityinen tuki

Erityispedagogiikka on yksi kasvatustieteen osa-alue, jonka lähitieteitä ovat mm. kielitiede, sosiologia, lääketiede ja psykologia. Erityispedagogiikka on siis todella laaja-alainen ja soveltava tiede. Erityispedagogiikkaa voi opiskella Suomessa usealla eri paikkakunnalla. Opinnoista valmistuvat toimivat yleensä erityisluokanopettajina tai erityisopettajina.

Erityispedagogiikka vastaa erilaisten oppijoiden koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviin haasteisiin. Haasteita voivat aiheuttaa esim. varsinaiset oppimisvaikeudet, sairaudet, kehityshäiriöt (vammaisuus), tarkkaavaisuuden häiriöt, kielen ja kommunikaation vaikeudet, psykososiaaliset häiriöt, mielenterveyden häiriöt sekä lahjakkuuserot. Koulujen ja oppilaitosten tarjoama tuki on nykyään kolmiportaista; yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. 

Ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen ajatellaan olevan opiskelijakeskeistä tukea, joka tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja erilaisia opetus- ja opiskelijaratkaisuja käyttämällä moniammatillisuutta hyödyntäen. Erityisopetus on tahtotila, joka tarjoaa esteettömiä oppimis- ja toimintaympäristöjä. Erityisopetuksen taustalla on Laki ammatillisesta koulutuksesta, joka takaa erityisopetuksen saamisen sairauden, vamman tai muun syyn perusteella. Erityisopetukseen liittyy paljon omia käsitteitä. Niistä tiivistetysti seuraavaksi:

HOPS= Henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan itsensä rakentama suunnitelma opintojen etenemisestä aikatauluineen ja tavoitteineen. Jää pois käytöstä reformin myötä 1.1.2018.

HOJKS=Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma tukee opiskelijan HOPS-asiakirjaa erityisen tuen suunnitelman muodossa sisältäen erityisiä  opetus- ja ohjausjärjestelyjä. Tähän asiakirjaan voidaan kirjata opiskelijan tarvitsemat toimenpiteet kuntoutumiseen, työllistymiseen jne. liittyen. HOJKS laaditaan yhdessä opiskelijan, tarvittaessa huoltajien, opettajan ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa. Reformin (1.1.2018) myötä myös tämä asiakirja jää pois käytöstä.

HOKS= Henkilökohtainen Osaamisen Kehittämisen suunnitelma. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä tuleva uudistus, joka pitää tarvittaessa sisällään aiempien HOPS- ja HOJKS-asiakirjojen tietojen lisäksi mahdolliset erityisen tuen toimenpiteet.

ERIYTTÄMINEN= Eriyttäminen tarkoittaa kaikkia niitä pieniä pedagogisia toimenpiteitä, joilla opiskelijan oppimista voidaan helpottaa. Näitä ovat esim. kirjallisen materiaalin karsiminen ja tarvittaessa selkokielistäminen, tenttimismuotojen vaihtaminen kirjallisesta suulliseen tms.

MUKAUTTAMINEN= Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen vaatimuksien ja oppimistavoitteiden muuttamista, mukauttamista, vastaamaan opiskelijan omia kykyjä. Mukauttamista voidaan tehdä esim. pelkästään yhdessä oppiaineessa, jos näyttää, että alinta osaamistavoitetta (T1) ei muuten saada kasaan.

VALMA= Koulutustakuun 2013 tarjoamaa Ammatillista erityisopetusta eli ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, joka on suunnattu vielä omaa koulutusalaansa etsiville nuorille, koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille sekä esim. maahanmuuttajille suunnattua koulutusta.

TELMA= Samaisen koulutustakuun tarjoamaa erityisopetusta erillisissä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tarkoittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

SORA= Tarkoittaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa oppilaitosten helpomman puuttumisen opiskelijan alalle sopimattomuuden vuoksi. SoRa-säädökset parantavat opiskelun turvallisuutta sekä myöhemmin työelämän turvallisuutta.  

Opettaja pystyy omassa työssään huomioimaan monia asioita helpottamaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan oppimista. Opettaja pystyy vaikuttamaan oppimisympäristöön, erilaisiin oppimistapoihin ja opetusmateriaaliin pedagogisa valintoja tekemällä. Oppilastuntemus on tärkeässä roolissa sekä yhteistyö muiden opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa.

Lähteet:
* https://prezi.com/view/5dJoRLLZ86cFGfyY2CWI/
* https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?course=219359
* Tiiu Tenno/Iiris Happo, Erityispedagogiikan luentomuistiinpanot
* https://www.oaj.fi/cs/oaj/kolmiportainen%20tuki3
* http://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

Kansainvälisyys

Aivan samalla tavalla kuin koulujen TKI-toiminta sisältää kansainvälisiä osia, myös koulujen arkeen kuuluu globalisaation myötä yhä enemmän kansainvälistyminen. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on lisätä ja tukea kansainvälistä osaamista niin opettajien, opiskelijoiden kuin muunkin henkilöstön osalta. Kansainvälistyminen on liitetty tiiviisti myös ammattikorkeakoulujen strategiseen toimintaan.

Kansainvälisyys voi tarkoittaa kansainvälistä toimintaa omassa oppilaitoksessa esim. kansainvälistä ystäväperhetoimintaa, kieli- ja kulttuuriopetusta, vieraskielistä opetusta, erilaisia tapahtumia ja matkoja sekä kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opetusjaksoja. Oppilaitoksen ulkopuolella kansainvälisyys voi pitää sisällään mm. opiskelijoille suunnattuja harjoittelujaksoja ja vapaaehtoistyötä, opettajille järjestettyjä vierailuja ja konferensseja sekä muulle henkilöstölle tarkoitettuja koulutusjaksoja ja Benchmarking-vierailuja.

Kansainväliseen toimintaan kuuluu vahvasti korkeakoulutuksen yhdenmukaistaminen Euroopan alueella, joka mahdollistaa ja helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkumista Euroopassa. Tätä varten on kehitetty Bolognan prosessi. Ammatillisen koulutuksen vastaava kansainvälinen järjestelmä on EVCET. Näillä toimilla halutaan "kasvattaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta muihin maanosiin nähden". http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/kansainvalisyys

Opiskelijana minua kaikista lähimpänä kansainvälisen toiminnan osalta on opetusharjoittelun suoritusmahdollisuus ulkomailla. Oulun ammatillisella opettajakorkeakoululla on useita yhteistyökouluja eri puolilla maailmaa. Opiskelijavaihtoa varten on olemassa esim. Erasmus-vaihto. Ohjelma tukee opiskelijan 3kk-12kk kestävää harjoittelua kaikissa EU-maissa. Näiden lisäksi on pitkä lista myös EU:n ulkopuolisia sopimusmaita. Lyhyempiä (2vkoa-3kk) harjoittelujaksoja varten voi hakea avustusta suoraan oamkilta.

Tulevana opettajana en poissulje mahdollisuutta kokeilla joskus kansainvälisen yhteistyön vaihtoehtoja oman opetustyön kehittämiseksi. Kansainvälisyystoiminta helpottaa, laajentaa ja vahvistaa omalta osaltaan myös TKI-toimintaa. Kansainvälinen työskentely mahdollistaa erilaisissa projekteissa toimimista. Tietysti se laajentaa ja avartaa myöskin opettajan maailmankatsomusta ja luo perspektiiviä tarkkailla omaa ja toisten opettajien työskentelyä. Kielitaidon karttumista ei voi myöskään väheksyä.

Arvioinnista ja palautteesta

Arviointi on aina yksi kiinteä osa opettajan työtä. Siihen käytettävä aika lasketaan opettajan vuosittaiseen työaikaan. Arviointi on niin tärkeää, että siitä on määrätty laissa. Esimerkiksi laki ammatillisesta peruskoulutuksesta määrää omalta osaltaan ne raamit, joiden sisälllä opiskelijan valmiuksia suhteessa perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen verrataan.

Arviointi pohjautuu aina tarkasti ennalta määrättyihin, tiedossa oleviin arviointikriteereihin. Arviointiprosessissa toteutuu opiskelijoiden oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu kunkin opiskelijan omien ansioiden perusteella. Yhtenä tärkeänä lisänä tässä prosessissa olisi hyvä olla yleinen huolenpito opiskelijasta; kannustus, tuki ja ymmärrys.

Arviointi perustuu osaamisen osoittamiseen. Osaaminen tarkoittaa jonkin asian tietämistä (tunnistaa, löytää, listaa, toistaa, selittää, tiivistää, kuvaa ja luokittelee), soveltamista (valitset, käytät, lasket, ratkaiset, arvioit, vertailet ja analysoit) ja kehittämistä (suunnittelet, muokkaat, kehität, yleistät, päättelet, perustelet ja suosittelet). (Bloomin taksonomia)

Arvioinnilla tähdätään siihen, että opiskelija toimisi tutkinnon tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Arvioinnissa on erittäin tärkeää se, että opiskelija on tietoinen siitä, mitä hänen tulee osata ja miten. Mitä- kysymyksen vastaus löytyy yleisesti kunkin opintojakson osaamistavoitteista (AMK)  ja/tai ammattitaitovaatimuksista (II-aste). Se, miten osaaminen osoitetaan löytyy opintojakson arviointikriteereistä. Myös aiemmin hankittua osaamista voidaan arvioida ja tunnistaa vertaamalla sitä tietyn tutkinnon osan tai opintojakson vaatimuksiin. 

Arviointi voi olla luonteeltaan formatiivista tai summatiivista. Formatiivinen arviointi on opiskelijan jatkuvaa arviointia, joka edistää oppimista. Formatiivista arviointia tapahtuu koko oppimisprosessin ajan ja se toimii omalta osaltaan jopa yhtenä opetusmenetelmänä. Summatiivinen arviointi puolestaan on opiskelun lopputuloksen arviointia. Sen avulla varmistetaan riittävien tietojen ja taitojen taso. (Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A. (toim.) 2002: Yliopisto-opettajan käsikirja WSOY)

Opintojakson arvioinnin ja  oppimisesta annettavan palautteen tulisi kulkea aina linjassa opetuksen sekä osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten kanssa. Arviointi tai palaute ei ole koskaan itseisarvo tai päätarkoitus. Tavoitteena ei ole pelkkä opiskelijan taitotason määritteleminen vaan opiskelijan oppimaan ohjaaminen. Arviointia ja palautetta voidaan antaa koko opintojakson ajan eri yhteyksissä.

Arviointia miettiessä ei saisi unohtaa opiskelijan itsearviointia. Myös opiskelijan itsearviointi eli reflektio perustuu selkeisiin, konkreettisiin ja esillä sekä tiedossa oleviin arviointiperusteisiin. Oman oppimisen pohtiminen on tärkeä taito ja siihen pitää opetella. Hyviä apuvälineitä tähän tarkoitukseen ovat mm. oppimispäiväkirjat ja blogin pitäminen.