Kansainvälisyys

Aivan samalla tavalla kuin koulujen TKI-toiminta sisältää kansainvälisiä osia, myös koulujen arkeen kuuluu globalisaation myötä yhä enemmän kansainvälistyminen. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on lisätä ja tukea kansainvälistä osaamista niin opettajien, opiskelijoiden kuin muunkin henkilöstön osalta. Kansainvälistyminen on liitetty tiiviisti myös ammattikorkeakoulujen strategiseen toimintaan.

Kansainvälisyys voi tarkoittaa kansainvälistä toimintaa omassa oppilaitoksessa esim. kansainvälistä ystäväperhetoimintaa, kieli- ja kulttuuriopetusta, vieraskielistä opetusta, erilaisia tapahtumia ja matkoja sekä kansainvälisiä koulutusohjelmia ja opetusjaksoja. Oppilaitoksen ulkopuolella kansainvälisyys voi pitää sisällään mm. opiskelijoille suunnattuja harjoittelujaksoja ja vapaaehtoistyötä, opettajille järjestettyjä vierailuja ja konferensseja sekä muulle henkilöstölle tarkoitettuja koulutusjaksoja ja Benchmarking-vierailuja.

Kansainväliseen toimintaan kuuluu vahvasti korkeakoulutuksen yhdenmukaistaminen Euroopan alueella, joka mahdollistaa ja helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkumista Euroopassa. Tätä varten on kehitetty Bolognan prosessi. Ammatillisen koulutuksen vastaava kansainvälinen järjestelmä on EVCET. Näillä toimilla halutaan "kasvattaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta muihin maanosiin nähden". http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/kansainvalisyys

Opiskelijana minua kaikista lähimpänä kansainvälisen toiminnan osalta on opetusharjoittelun suoritusmahdollisuus ulkomailla. Oulun ammatillisella opettajakorkeakoululla on useita yhteistyökouluja eri puolilla maailmaa. Opiskelijavaihtoa varten on olemassa esim. Erasmus-vaihto. Ohjelma tukee opiskelijan 3kk-12kk kestävää harjoittelua kaikissa EU-maissa. Näiden lisäksi on pitkä lista myös EU:n ulkopuolisia sopimusmaita. Lyhyempiä (2vkoa-3kk) harjoittelujaksoja varten voi hakea avustusta suoraan oamkilta.

Tulevana opettajana en poissulje mahdollisuutta kokeilla joskus kansainvälisen yhteistyön vaihtoehtoja oman opetustyön kehittämiseksi. Kansainvälisyystoiminta helpottaa, laajentaa ja vahvistaa omalta osaltaan myös TKI-toimintaa. Kansainvälinen työskentely mahdollistaa erilaisissa projekteissa toimimista. Tietysti se laajentaa ja avartaa myöskin opettajan maailmankatsomusta ja luo perspektiiviä tarkkailla omaa ja toisten opettajien työskentelyä. Kielitaidon karttumista ei voi myöskään väheksyä.

Arvioinnista ja palautteesta

Arviointi on aina yksi kiinteä osa opettajan työtä. Siihen käytettävä aika lasketaan opettajan vuosittaiseen työaikaan. Arviointi on niin tärkeää, että siitä on määrätty laissa. Esimerkiksi laki ammatillisesta peruskoulutuksesta määrää omalta osaltaan ne raamit, joiden sisälllä opiskelijan valmiuksia suhteessa perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen verrataan.

Arviointi pohjautuu aina tarkasti ennalta määrättyihin, tiedossa oleviin arviointikriteereihin. Arviointiprosessissa toteutuu opiskelijoiden oikeudenmukainen ja tasavertainen kohtelu kunkin opiskelijan omien ansioiden perusteella. Yhtenä tärkeänä lisänä tässä prosessissa olisi hyvä olla yleinen huolenpito opiskelijasta; kannustus, tuki ja ymmärrys.

Arviointi perustuu osaamisen osoittamiseen. Osaaminen tarkoittaa jonkin asian tietämistä (tunnistaa, löytää, listaa, toistaa, selittää, tiivistää, kuvaa ja luokittelee), soveltamista (valitset, käytät, lasket, ratkaiset, arvioit, vertailet ja analysoit) ja kehittämistä (suunnittelet, muokkaat, kehität, yleistät, päättelet, perustelet ja suosittelet). (Bloomin taksonomia)

Arvioinnilla tähdätään siihen, että opiskelija toimisi tutkinnon tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Arvioinnissa on erittäin tärkeää se, että opiskelija on tietoinen siitä, mitä hänen tulee osata ja miten. Mitä- kysymyksen vastaus löytyy yleisesti kunkin opintojakson osaamistavoitteista (AMK)  ja/tai ammattitaitovaatimuksista (II-aste). Se, miten osaaminen osoitetaan löytyy opintojakson arviointikriteereistä. Myös aiemmin hankittua osaamista voidaan arvioida ja tunnistaa vertaamalla sitä tietyn tutkinnon osan tai opintojakson vaatimuksiin. 

Arviointi voi olla luonteeltaan formatiivista tai summatiivista. Formatiivinen arviointi on opiskelijan jatkuvaa arviointia, joka edistää oppimista. Formatiivista arviointia tapahtuu koko oppimisprosessin ajan ja se toimii omalta osaltaan jopa yhtenä opetusmenetelmänä. Summatiivinen arviointi puolestaan on opiskelun lopputuloksen arviointia. Sen avulla varmistetaan riittävien tietojen ja taitojen taso. (Lindblom-Ylänne, S., Nevgi, A. (toim.) 2002: Yliopisto-opettajan käsikirja WSOY)

Opintojakson arvioinnin ja  oppimisesta annettavan palautteen tulisi kulkea aina linjassa opetuksen sekä osaamistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten kanssa. Arviointi tai palaute ei ole koskaan itseisarvo tai päätarkoitus. Tavoitteena ei ole pelkkä opiskelijan taitotason määritteleminen vaan opiskelijan oppimaan ohjaaminen. Arviointia ja palautetta voidaan antaa koko opintojakson ajan eri yhteyksissä.

Arviointia miettiessä ei saisi unohtaa opiskelijan itsearviointia. Myös opiskelijan itsearviointi eli reflektio perustuu selkeisiin, konkreettisiin ja esillä sekä tiedossa oleviin arviointiperusteisiin. Oman oppimisen pohtiminen on tärkeä taito ja siihen pitää opetella. Hyviä apuvälineitä tähän tarkoitukseen ovat mm. oppimispäiväkirjat ja blogin pitäminen.

Monikulttuurisuus

Terveysalan opettajan käsikirjassa mainitaan vuonna 2014 Suomessa asuneen vakituisesti 220 000 ulkomaiden kansalaista. Nykypäivänä ammatillisen opettajankaan työssä ei ole siis mikään harvinaisuus, jos opiskelijaryhmässä on ulkomaalaistaustainen opiskelija. Erikseen ovat sitten tietysti mm. maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatut ja suunnitellut kotoutumisopinnot. Entistä enemmän pyritään myös maahanmuuttajaopiskelijoiden integroimiseen kantasuomalaisten opetusryhmiin ammatillisessa koulutuksessa.

Opettajan/ kouluttajan rooli sisältää monia eri tehtäviä opiskelijan henkilökohtaistamisprosessissa. Hän toimii koko prosessin käynnistäjänä sekä ylläpitäjänä, tutkinnon suorittajan ohjaajana ja kannustajana, aiemman osaamisen tunnistajana, työpaikkaohjaajien ja arvioijien valmentajana ja  opettajana, mutta myös näyttötutkintotoiminnan laadunvarmentajana, kehittäjänä sekä markkinoijana.

Tärkeintä monikulttuurisen opiskelijaryhmän opetuksessa ja ohjauksessa on mielestäni kuitenkin avoin ihmisen kohtaaminen.  Kohtaamiseen pitäisi pystyä ennakkoluulottomasti, rohkeasti, empaattisesti ja kannustaen. Omat mahdolliset ennakkoasenteet ja-luulot olisi hyvä tiedostaa ja olla jollakin tasolla selvitettynä.

Toki toisen kulttuuritaustan ja -historian tunteminen ei asiaa pahenna. Muualta tullut ihminen kantaa mukanaan oman kehityshistoriansa (niin hyvässä kuin pahassakin) lisäksi oman maansa kulttuurin, arvot ja asenteet, eikä niiden olemassaolo hetkessä lakkaa. Puhumattakaan siitä, minkälaisen ristiriidan ne saattavat henkilössä aiheuttaa hänen yrittäessään sopeutua uuteen maahan ja kulttuuriin.

Ammatillisen opettajan haasteet ovat hyvin moninaiset monikulttuurisen opiskelijan kohdalla. Ensinnäkin on pohdittava mm. hänen aiempaa osaamistaan, koulutustaan sekä työhistoriaansa ja pohdittava niiden soveltumista toivottuihin opintoihin ja tarkemmin ammattialakohtaisiin tutkinnon perusteisiin. Seuraavana tulevat itse opintoihin liittyvät haasteet esim. kielen ja opettajan käytössä olevien opetusmenetelmien suhteen. Opettajan tehtävänä on ulkomaalaistaustaisen opiskelijan "sisäänajo" suomalaiseen oppimis-ja työkulttuuriin sekä erilaisten ammattien käytäntöihin.

Monikulttuurisen opiskelijaryhmän opettaminen/ohjaaminen ei sinänsä poikkea kantasuomalaisen opiskelijaryhmän opettamisesta, yhtäläisyyksiäkin löytyy. On kiinnitettävä huomio osaamiseen ja vahvuuksiin puutteiden ja rajoitteiden sijaan. Ryhmäytymisen ja opiskeluilmapiirin luomisessa pätevät myös samat säännöt. Tarpeen mukaan järjestetään henkilökohtaista ohjausta ja luodaan Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Opettajakeskeisestä opiskelusta pyritään oppijakeskeiseen oppimiseen kunnioittavassa ja toisia arvostavassa ilmapiirissä.

Omakohtainen kokemukseni vieraaseen kulttuuriin perustuu romanioppilaan kanssa työskentelyyn. Koin omassa nuoruudessani romanit pelottaviksi ja näkemieni väkivallantekojen vuoksi asenteeni heitä kohtaan on siitä lähtien ollut todella negatiivinen. Olen hoitanut omia ennakkoluulojani tekemällä esitelmän romanien kulttuurista (koulunkäynninohjaajan opiskeluaikana). Tämän lisäksi koulunkäynninohjaajana työskennellessäni olin kerran tilanteessa, jossa alakouluikäinen romanipoika tarvitsi henkilökohtaista koulunkäynninohjaajaa ja minä suostuin siihen. Tuo kokemus pakotti minut laittamaan omat asenteeni työpäivän ajaksi syrjään ja suhtautumaan romanipoikaan kuin kehen tahansa oppilaaseen.

Vieraasta kulttuurista tulevan ihmisen suvaitsevainen, lämmin ja taitava kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla, sillä työtä tehdään keskellä ihmisten arkea, usein huolien ja sairauksien yhteydessä. Kulttuuri on ikäänkuin silmälasit, joiden läpi ympäröivää maailmaa katsellaan. Kulttuurieroista huolimatta olemme kaikki ihmisinä samanlaisia. Maailman jokaisessa kolkassa ihmisillä on aina samat perustarpeet.

"Älä tuomitse toista ennen kuin olet kulkenut päivän hänen mokkasiineissaan" (intiaanien kansanviisautta)

Lähteet: 
* Arola, T. 2013. Monikulttuurinen ohjaus osana henkilökohtaistamisprosessia. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 4:62-75.
* HopeOulu1-opintoryhmän lähipäivän materiaali
* Koivula, M., Ruotsalainen, H., Saaranen, T., Salminen, L., Wärnä-Furu, C. (Toim.) 2016. Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma. Tallinna
* Laine, A., Ruishalme O., Salervo, P., Siven, T., Välimäki,P. 2012. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Sanoma Pro Oy. Helsinki
* Real-oppimisympäristön Resurssipankki 2017

      

Yrittäjyyden työelämälähtöiset verkostot - osaamismerkki

Haastattele oman alan yrittäjää, pohdi hänen vastauksiaan, ja vastaa kysymyksiin:

1. Kuinka opettaja voi oman työnsä kautta edistää yrittäjyyttä?
Todennäköisesti paras keino opettajalla yrittäjyyden edistämiseen on yleiseen asenteeseen vaikuttaminen. Ohjataan oppilaita sisäisen yrittäjyyden kehittymiseen. Pyritään vaikuttamaan kannustavassa hengessä yrittäjyyteen, rikkomaan epäluuloja itsensä sairaaksi raatavista pienyrittäjistä. Ongelmanratkaisukyky ja luovuuteen kannustaminen ovat myös hyviä keinoja yrittäjyyshengen luomiseen.  

Opettajan tavoitteena tulisi olla yritteliäs ja oma-aloitteinen nuori, jolla on aktiivinen elämänasenne. Lisäksi valmistuvat tarvitsevat tulevaisuudessa sekä elämän että työelämän hallinnan taitoja. Itsetunnon kehittyminen ja omiin taitoihin luottaminen kasvavat ja vahvistuvat opiskelun ohessa tehtävissä ryhmätöissä, harjoitteluissa jne.  

2. Kuinka oppilaitos voi edistää yrittäjyyttä? 
Oppilaitos pystyy vaikuttamaan yrittäjyyden edistämiseen vahvoilla työelämän yhteistyöverkostoillaan. Hyvät ja laajat verkostot auttavat opiskelijoita löytämään monipuolisia harjoittelupaikkoja ja sitä kautta tutustuttaa lähiympäristön yritysmaailmaan. Erilaiset yhteiset tapahtumat, vierailut, avoimien ovien päivät ja muut tutustumiskäynnit paikallisiin ja mahdollisesti kauempanakin oleviin yrityksiin helpottavat yhteistyötä. Yhteistyön avulla myös yksittäinen yritys pääsee osalliseksi ja tietoiseksi alueella toimivista verkostoista.

Esimerkiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitelma ottaa huomioon koulutuksen vastaavuuden työelämän osaamistarpeisiin edistäen työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukemalla elinikäistä oppimista. Yrittäjyyskasvatus on väline kehittää sekä opetusta että koko oppilaitosta.

3. Kuinka yrittäjä voi tukea opettajaa yrittäjyyden edistämisessä?

Yrittäjän panos opettajan suuntaan voi toimia esim. niin, että yrittäjä ottaa jonkun opiskelijaryhmän omaksi kummiluokakseen ja sitoutuu ohjaamaan ja perehdyttämään opiskelijoita omassa yrityksessään. Yrittäjä voi myös mahdollisuuksien mukaan tarjota omia toimitilojaan ja/tai välineitään ja laitteitaan opiskelijoiden käyttöön. Yrittäjät käyvät myös mielellään kouluissa ja oppilaitoksissa esittelemässä yritystään ja tekemässä sitä tutuksi. Yrittäjät voivat myös toimia ja olla osallisina erilaisissa yrittäjyyskasvatuksen teemapäivissä ja -tapahtumissa.  

Yrittäjiltä saa myös arvokasta ja ajankohtaista työelämän tietoa. Tätä tietoa koulut ja oppilaitokset opettajineen voisivat hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen oppiympäristöjen ja oppisisältöjen uudistamiseen. 

Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys-osaamismerkki

Tarkastele alla olevia kysymyksiä opettajan työn näkökulmasta.

1. Miksi yritykset ovat tärkeitä yhteiskunnalle?

Yritykset ovat merkittäviä yhteiskunnan kannalta monestakin syystä. Ensinnäkin jo pelkästään se, että yritykset tuottavat kansalaisille hyödykkeitä, tuotteita, julkisen sektorin tuottajien rinnalla. Yritykset maksavat toiminnastaan yhteiskunnalle veroja sekä mm. sosiaalimaksuja. Tämän lisäksi yrityksissä tapahtuu jatkuvaa kehitystä niin palveluiden, tuotteiden kuin uusien tuotantomenetelmien saralla.

Ammatillisen opettajan näkökulmasta yritykset ovat hyvinkin tärkeitä. Ne antavat reaaliaikaista tietoa yhteiskunnan tilasta, ajankohtaista tietoa työelämän jatkuvasti muuttuvista vaatimuksista. Yritykset mahdollistavat myös ammattiin opiskelevien opiskelijoiden harjoittelun oikeassa työssä. Myös opiskelijoiden kautta siirtyy työelämään tuoreita koulutuksen kuulumisia ja mahdollisesti myös yrityksen kehittämis- ja muutosehdotuksia. Yrittäjyyskasvatus on nykyään hyvin olennainen osa suomalaisessa koulutuksessa ja opetuksessa. Aloitekyky ja yrittäjyys on määritelty yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista koko Euroopan tasolla.

2. Miksi yritykset ovat tärkeitä yksilölle?

Ammatillisen opettajan näkökulmasta olisi tärkeää yrittäjyyttä tukeva toiminta, yrittäjämäisen toimintakulttuurin luominen. Se pitää sisällään jo pelkästään opetussuunnitelman kautta yrittäjyyteen suuntaavia opintoja/ menetelmiä, mutta myös yksittäinen opettaja voi osaltaan vaikuttaa yrittäjyyttä tukevaan asenteeseen. Opettaja voi toimia hyvin monipuolisesti yhteistyössä alueensa eri yhteistyötahojen kanssa (mm. muut oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, neljännen sektorin toimijat jne.). Opettajan kannattaa käyttää myös monipuolisia ja innostavia oppimisympäristöjä.

Opettajan tehtävänä on herättää opiskelijoiden kiinnostus omaan työelämäympäristöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä opettaa taitoja ottaa selvää asioista. Yrittäjämäinen asenne lähtee asennoitumisesta omaan elämään; rohkeus tehdä valintoja ja uusien näkökulmien löytäminen ovat esimerkkejä ihmisen perustaidoista, jotka tukevat oman elämän hallintaa.

 3.  Millaisia työelämän muutostrendejä on tulossa?Tulevaisuudessa julkisen sektorin osuutta halutaan pienentää, joten yritystoimintaan toivotaan lisäystä. Suurten ikäluokkien eläköityessä yhä pienempi joukko työikäisiä on vastaamassa lisääntyvään kysyntään ja sitä kautta työelämän ulkopuolella olevan väestönosan hyvinvoinnista. Eläköityminen merkitsee hoiva- ja hyvinvointipalveluiden lisääntyvää tarvetta. Toivottavasti lisää sote-puolen ammatillista koulutusta luvassa!

Digitalisaation jatkaessa voittokulkuaan toimintaympäristöt monipuolistuvat ja verkostoitumisen merkitys korostuu. Ulkomaisen työvoiman lisääntyminen voi myös olla hyvinkin mahdollista ja muutenkin monikulttuurisen yhteistyön lisääntyminen esim. verkoissa. Työn oletetaan tulevaisuudessa muuttuvan yhä enemmän projektinomaisiksi ja eri alojen yhteistyötä vaativiksi. 

Opettajan työ tulee luultavasti olemaan enemmän ja enemmän opintojen ohjaamista verkko-opintojen tekijöille. Digitalisaatio mahdollistaa opiskelujen suorittamista esim. satelliitin välityksellä. Jatkuva uuden oppimisen vaatimus ei kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa mihinkään.


4. Millaista osaamista työelämässä työntekijältä odotetaan?
Ihan ensimmäinen vaatimus työelämässä tietenkin on, että työntekijällä olisi ammatillista osaamista jo valmiina. Tämä osaamisen määrähän on täysin yksilöstä riippuvaista; iästä, koulutuksesta sekä  aiemmasta työ- ja elämänkokemuksesta kiinni.

Varsinaisen osaamisen, kädentaitojen, lisäksi työntekijältä vaaditaan joustavuutta, sitoutumista työhön, luovuutta, oivaltamista, nopeaa uuden tiedon oppimis- ja omaksumiskykyä, ongelmanratkaisutaitoja, alasta riippuen vahvoja sosiaalisia taitoja kuten empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja. Joidenkin löytämieni lähteiden mukaan tulevaisuudessa vaadittaisiin työntekijöiltä kykyä viestiä ja käyttää kieltä, kykyä toimia ryhmässä ja toisaalta kykyä toimia itsenäisesti, myös kriittisen ajattelun taito tuli esille.

Nykyinen osaamisperusteisuus vastaa omalta osaltaan jo tulevaisuudenkin työelämän haasteisiin. Kaikenlainen aiempi osaaminen hyväksytään suhteessa ammattitaitovaatimuksiin- ja kriteereihin. Opetusmenetelminä käytetään oppijalähtöisiä, tutkivia ja kokeilevia menetelmiä, jotka kannustavat kriittiseen ja luovaan ajatteluun. Opetus on osittain myös monimuoto-opetusta erilaisissa tiimeissä.  Myös työelämälähtöisyys huomioidaan mm. erilaisilla yhteistyöprojekteilla, yritysvierailujen avulla sekä erilaisten teema- ja tapahtumapäivien välityksellä.

Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet-osaamismerkki

Tarkastele alla olevia kysymyksiä opettajan työn näkökulmasta.

1. Mitä tarkoittaa sisäinen yrittäjyys? 

Sisäisen yrittäjyyden voi ajatella olevan ihmisen sisään rakennettu asenne-ja ajattelumalli. Se tarkoittaa asenteellista suhtautumista työn tekemiseen ja siihen suhtautumiseen. Sisäinen yrittäjyys on oman työpanoksen antamista työnantajan käyttöön sillä samalla intohimolla, sitoutumisella ja oma-aloitteellisuudella kuin toimisit itsenäisenä yrittäjänä omassa yrityksessäsi.

Opettajan työn näkökulmasta sisäisen yrittäjyyden ajattelutavan opettaminen ja hoksauttaminen opiskelijoille on tärkeää. On tärkeää, että opiskelijat huomaavat esim. työharjoittelussa oman panoksensa merkityksen yrityksen kannalta katsottuna; opettaa opiskelijat toimimaan niin, kuten he hauaisivat, että heidän omissa yrityksissään toimittaisiin (työjäljen laadukkuus, asiakaspalvelu, taloudellisuus jne.).

2. Mitä tarkoittaa ulkoinen yrittäjyys?
Ulkoinen yrittäjyys on sitä itseään eli toimimista itsenäisenä ammatinharjoittajana tai isomman yritystoiminnan pyörittämistä. Yrittäjyys vaatii ihmiseltä riskinottoa, vastuunkatoa ja tietynlaisen epävarmuuden sietämistä.

Opettajan näkökulmasta on hyvä tuoda opiskelijoille esille yrittäjyyden merkitys hyvin toimivan ja kehittyvän yhteiskunnan kannalta. Ilman yrittäjyyttä uusia työpaikkoja ei synny eikä jo toimivat yritykset välttämättä kasva ja laajene.

3. Miten yrittäjyyskasvatus määritellään?

Yrittäjyyskasvatus on laaja-alaista työtä, jota tehdään yrittäjyyden vahvistamiseksi. Yrittäjyyskasvatus pohjautuu tutkimustietoon, jonka mukaan se noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja verkostomaista toimintatapaa.  Yrittäjyyskasvatukseen osallistuvat koulujen ja oppilaitosten lisäksi erilaiset työelämätahot ja järjestöt.

Opettajan näkökulmasta yrittäjyyskasvatus on nykyisin jo osa opetussuunnitelmaa. Työelämäyhteistyö on olennainen osa ammatillista koulutusta ja yhteistyötä tehdään myös koulutuksen kehittämiseksi ja sen toteuttamiseksi. Opettajan tehtävä on vahvistaa opsikelijoiden sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä. 

Vapaasti valittavat opinnot/ Hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen ja edistäminen

Olen suorittanut Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinnossa ao. opintoja yhteensä 7 opintoviikon edestä. Myös tulevassa ammatillisen opettajan työssä työskentelen nuorten, nuorten aikuisten ja aikuisten kanssa, joilla kaikilla on oman fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa myös opintoihin heijastelevia haasteita. Ihmisen elämänkaaren varrelle sattuvien kehitystehtävien- ja haasteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja tarpeen vaatiessa niitä tukevien toimenpiteiden tarjoaminen opiskelijalle on osa ammatillisen opettajan työtä. 

Aiempien opintojeni myötä (ja koulumaailmassa karttuneen työelämäkokemuksen myötä) olen saanut hyvät pohjatiedot, jotka varsinaisen ammatillisen opettajakoulutuksen kanssa vahvistavat ammatillista osaamistani opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Olen lisäksi suorittanut AVEKKI-koulutuksen, 14.12.2013. 

Pyydän kohteliaasti alla luetellun perusteella hyväksyttäväksi ammatillisen opettajan, "muu ammatillinen osaaminen", opintoihin liittyen 4 opintopisteen arvosta.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen ja edistäminen
Ammattitaitovaatimukset: 
Tutkinnon suorittaja osaa:

• toimia ja ohjata muita alansa työntekijöitä asiakkaan kasvun ja kehityksen tukijana
• kehittää osallisuutta tukevaa toimintaympäristöä koulunkäynnin ja opiskelun eri vaiheissa
• kehittää asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia edistävää toimintaympäristöä
• osaa toimia ammattieettisesti.

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

havainnoi aktiivisesti asiakkaan kehitystä, tunnistaa tuen tarpeita ja vastaa tuen tarpeisiin asiakaslähtöisesti ja ikätason mukaisesti työyhteisössään hyödyntää työssään kehityspsykologista tietoa kasvun ja kehityksen tukemisessa kehityksen eri vaiheissa hyödyntää työssään erityispedagogista osaamistaan asiakkaan kasvun ja kehityksen yksilölliseen tukemiseen organisoi tarkoituksenmukaisesti muiden saman alan työntekijöiden työtehtäviä työyhteisössään asiakkaan tuen tarpeet huomioon ottaen toimii esimerkkinä ja vertaistukena oman alansa työntekijöille lapsen, nuoren ja aikuisen tukemiseen ja ohjaukseen liittyvissä kysymyksissä.

Nuorten tarpeiden tunnistaminen ja tukeminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

tukee nuoren kasvua ja kehitystä ottaen huomioon yksilölliset vahvuudet ja tuen tarpeet ottaa huomioon nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvät vaikeudet ja puuttuu nuoren riskikäyttäytymiseen ottaa toiminnassaan huomioon nuorten koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia ja edistää toiminnallaan toimintaympäristöä nuoren oppimista tukevaksi hyödyntää työssään asianmukaisesti nuorisokulttuurin ja median tuntemustaan vakiinnuttaa toimintaan soveltuvia oppimista tukevia menetelmiä työyhteisössään.

Nuoren aikuisen tuen tarpeiden havainnointi ja tukeminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

tukee tavoitteellisesti nuoren aikuisen oppimisvalmiuksia, itsenäistymistä ja elämänhallintaa puuttuu havaittuun syrjäytymisriskiin ja ohjaa nuorta aikuista tukipalveluiden käytössä kehittää aktiivisesti oppimista ja elämänhallintaa tukevaa toimintaympäristöä ja vakiinnuttaa hyviä menetelmiä moniammatillisessa yhteistyössä kehittää aktiivisesti yhteistyötä eri verkostojen ja työelämän kanssa

Aikuisen tuen tarpeiden havainnointi ja tukeminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

arvioi tarvittaessa aikuisen arjenhallintataitoja ja oppimisvalmiuksia moniammatillisen työryhmän jäsenenä tukee suunnitelmallisesti aikuista itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen oppimisessa ja arjen hallinnassa tunnistaa tarvittaessa aikuisen erityiset tuen tarpeet opiskelussa ja elämänhallinnassa ja ohjaa oppimisen tukipalveluiden käytössä tuntee keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja ohjaa niiden käytössä vahvistaa aikuisten ohjattavien arjen hallintaa ja oppimista lisääviä toimintatapoja työyhteisössään.

Psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

käyttää työssään myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa tukevia menetelmiä sekä vakiinnuttaa niitä tukevia käytäntöjä työyhteisössä hyödyntää monipuolisesti tietoaan psyykkisen kehityksen häiriöistä eri-ikäisten asiakkaiden kokonaisvaltaisen koulu- tai opiskelupäivän toteutuksessa havainnoi aktiivisesti toimintaympäristönsä kehittämistarpeita ja toimii ratkaisukeskeisesti yhteistyössä kokonaisvaltaisen koulu- tai opiskelupäivän toimijoiden kanssa edistää johdonmukaisesti ryhmätoimintaa sekä turvallista ja erilaisuutta hyväksyvää ilmapiiriä toimintaympäristössään osallistuu asiakkaiden päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja hyödyntää työssään olemassa olevia verkostoja tunnistaa asiakkaiden päihteiden, huumeiden ja lääkkeiden käytön vaikutukset käyttäytymisessä ja puuttuu asiaan työyhteisössä sovitulla tavalla toimii aktiivisesti ohjaustyön asiantuntijana verkostoissa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä asiakkaiden psyykkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.

Psyykkisesti oireilevan lapsen, nuoren tai aikuisen tukeminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

edistää kokonaisvaltaista koulu- ja opiskelupäivää tukevaa toimintaympäristöä ottaen huomioon yksilön ja ryhmän vahvuudet toimii oman vastuualueensa mukaisesti psyykkisen tuen osalta moniammatillisessa yhteistyössä ja verkostoissa ennaltaehkäisee ongelmatilanteita ja edistää psyykkisesti oireilevien asiakkaiden tilanteen edellyttämiä kasvatus- ja ohjausmenetelmiä käyttää työssään asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia ja sopivia ohjausmenetelmiä toimii aktiivisesti verkostoissa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä psyykkisesti oireilevan lapsen, nuoren tai aikuisen tukemisessa sovitulla tavalla.

Haastavissa tilanteissa toimiminen:

Hyväksytyn suorituksen kriteerit

hyödyntää tarkoituksenmukaisesti turvallisuussuunnitelmaa riskitekijöiden ennakoinnissa ja edistää turvallista arkea yhteistyössä muiden kanssa puuttuu sovitulla tavalla kiusaamistilanteisiin vastuualueensa toimintaympäristöissä ja edistää osaltaan tilanteiden selvittelyä ennakoi ja ehkäisee väkivaltatilanteita omalla toiminnallaan käyttää asiakkaan ja ympäristön kannalta oikeita ja perusteltuja puuttumisen ja rajoittamisen keinoja huolehtii asiamukaisesti väkivaltatilanteiden jälkitoimista tilanteesta riippuen itsenäisesti tai yhteistyössä verkostojen ja huoltajien kanssa toimii asiantuntijana verkostoissa ja ohjaa oman alansa työntekijöitä haastavissa tilanteissa toimimisessa    https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/930361/naytto/tutkinnonosat/975228