Kestävä kehitys-teoria

Kestävän kehityksen käsite on erittäin laaja käsite, jonka voidaan ajatella olevan maailmanlaajuista, alueellista ja paikallista yhteiskunnallista muutosta, joka kuitenkin vaatii tietynlaista ohjausta. Kestävä kehitys on arvovalintoja ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Siihen pystyy jokainen ihminen vaikuttamaan arkipäivän valinnoilla, mutta sitä voidaan edistää myös koulutuksella.

Kestävän kehityksen eri määritelmiä yhdistää ajallisuus, eli ne ovat tulevaisuuteen suuntautuneita ja tarkastelevat ei ainoastaan tätä hetkeä vaan myös tulevaisuutta ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia.Virallisesti kestävä kehitys jaetaan neljään eri osaan: ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys.

Ekologinen kestävä kehitys tähtää maapallomme säilymiseen elinkelpoisena vielä kaukana tulevaisuudessakin. Tässä meillä ihmisillä riittääkin opettelemista, sillä nykyisellä käyttäytymisellä ja kulutustottumuksilla on laskettu v. 2020 tarvittavan 1,7 maapalloa luonnonvarojen riittämiseen. Ekologiseen kestävyyteen kuuluvat mm. ympäristönsuojelu ja -hoito, ympäristövastuullinen kulutus ja tuotanto, ekotehokas infrastruktuuri ja saastumisen ehkäisy. Sote-opettajan työssä ekologisen näkökulman mukaan toimiminen tarkoittaa ympäristöystävällisiä hankintoja, jos ei pystytä korjaamaan tai uudelleenkäyttämään, huolellista lajittelua esim. neulojen ja ruiskujen suhteen sekä opiskelijoiden kanssa tutustumiskäynneille kulkeminen mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyörällä julkisten ym. kulkuvälineiden sijaan.

Taloudellinen kestävä kehitys antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle. Se pitää sisällään tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista ja pääomavarantojen ylikuluttamista. Vakaa talous auttaa yhteiskuntaa sopeutumaan maailmantalouden muutoksiin ja selviämään mm. väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta aiheutuvista menoista. Sote-opettajan näkökulmasta taloudellinen kestävä kehitys tulee esille mm. oppilaitosten tilojen tehokkaalla käytöllä, laitteiden korjaamisena uutena ostettavien sijaan sekä kaiken mahdollisen kilpailuttamisena (esim. opiskelijaruokailu). Myös kotimaisten tuotteiden suosiminen on osa taloudellista kestävää kehitystä. 

Kulttuurinen kestävä kehitys tuo nykyisessä maailmantilanteessa ensimmäisenä mieleen maahanmuuttajat ja mm. heidän kohteluunsa liittyvät asiat. Kestävässä kulttuurissa hyväksytään ihmisten erilaisuus sekä kunnioitetaan jokaisen ihmisen oikeuksia ja vapauksia. Kestävä kehitys tarkoittaa kuitenkin myös esim. kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämistä, kansanperinteitä ja maisemia. Sote-opettajan työssä tulee vastaan väistämättä myös maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Lisäksi mm. lähihoitajat kohtaavat työssään eri kulttuuritaustaisia asiakkaita. Uusista kulttuureista tulevien perinteiden hyväksymisen lisäksi olisi tärkeä muistaa kunnioittaa myös paikallista kulttuuria ja perinteitä.


Sosiaalinen kestävä kehitys pitää sisällään mm. elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen kuuluvia asioita, terveyttä, yleistä hyvinvointia ja elämänlaatua, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä syrjäytymisen ja työttömyyden aiheuttamien ongelmien ehkäisemistä. Valtakunnallisella tasolla sosiaalisen kestävyyden tavoitteena on jokaisen ihmisen riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen ja perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen. Sote-opettajan näkökulmasta jo opiskelijoiden saaminen kouluun opiskelemaan ehkäisee syrjäytymistä.  Koulumaailmassa tasa-arvoisen kohtelun ja esteettömän oppimisympäristön luominen sekä kiusaamisen ennaltaehkäisy ovat osa myös ammatillisen opettajan arkea. Sote-alan ammateissa työskentelevät ihmiset tekevät töitä myös sosiaalisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kanssa.


Lähteet:
* http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015
* http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030907/1144400396537/1144401190343/1144404388351/1144404560508.html  
* luentomuistiinpanot tarjoumapäivästä