Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Ottamatta kantaa muiden maiden koulutusjärjestelmiin ilman niiden minkäänlaista tuntemusta, tahtoisin silti sanoa, että kyllä koulupolku Suomessa on pitkä! Yleissivistävän oppipolun jälkeen vaihtoehtoja on paljon. Ammatilliseen koulutukseen tulossa oleva reformi pitää meidät kaikki jännityksessä, sillä kaikki ei ole vielä valmista ja uutta tulee vähän väliä. Tämänkeväiseen yhteishakuun reformilla on ollut jo sen verran vaikutusta, että lukioihin on ollut suuret määrät hakijoita samalla, kun ammatillisten oppilaitosten hakijamäärät ovat hieman laskeneet.

Tuleva työsarkani tulee olemaan todennäköisesti näiden 16-kesäisten kanssa. Heidän joukossaan todella laajakirjoinen joukko persoonia erilaisine tavoitteineen. Kuinka moni tuon ikäinen oikeasti tietää, mitä tulevaisuudeltaan haluaa? Ei nykymaailmassa onneksi tarvitsekaan tietää, ammattejahan voi ihmisellä olla useita!

Koulutusjärjestelmään syventyminen sai minut miettimään ja kertaamaan omaa polkuani Suomalaisessa järjestelmässä. Aloitin esikoulussa v. 1982, muuton vuoksi aloitin alakouluni eri paikkakunnalla syksyllä 1983. Yläkouluun siirryin -89 syksyllä, josta jatkoin paikalliseen lukioon 1992. Ylioppilaaksi kirjoitin vuonna -95.

Ensimmäiset ammatilliset opinnot aloitin syksyllä -96 Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa, fysioterapapian suuntautumisvaihtoehdossa, josta valmistuin jouluna -99. Tämän jälkeen olen suorittanut Koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon v. -08 ja siihen liittyen erikoisammattitutkinnon vuonna 2015.

Nyt ollaan tässä, Ammatillisessa Opettajakorkeakoulussa kesällä 2017 ja vakaana aikomuksena ja tavoitteena ammatillisen opettajan tutkintopaperit taskussa keväällä 2018.