Oppiainelähtöinen opetus vs. osaamisperusteinen opetus

Ehkä selkein muutos näissä opinnoissa verrattuna aiempiin opintoihini on muuttuminen osaamisperusteisuuteen. Toki koulunkäynninohjaaja- ja erikoisammattitutkinto-opinnoissani jo jonkin verran hyväksiluettiin aiemmista opinnoista hankittua osaamista. Jo hakuvaiheessa havaitsin merkkejä tämmöisestä, mutta todellisuus selvisi vasta opintojen alettua.

Itse olen peruskouluni käynyt ajalla, jolloin oppiainelähtöisyys oli vahvasti vallalla. Opetus oli hyvin opettajakeskeistä ja esimerkiksi ryhmätöitä ei juurikaan tehty. Kokeita varten luettiin oppikirjasta tietty, ennalta annettu alue. Digitalisaatio astui minun elämääni lukion ensimmäisellä luokalla, jolloin perheeseemme hankittiin ensimmäinen tietokone.

Maailma muuttuu ja sen mukana myös koulun on vastattava entistä tarkemmin myös muuttuvan työelämän haasteisiin. Tämä on yksi suuri syy tulevaan ammatillisen koulutuksen reformiin (1.1.2018). Toki syynä on myös oppimiskäsitysten muuttuminen ja kasvatustieteellisen tiedon lisääntyminen. Valtakunnallisella tasolla reformin tavoitteena on suomalaisen koulutusjärjestelmän tehostaminen ja laadullinen parantaminen.

Osaamisperusteisessa opetuksessa panostetaan yksilölähtöiseen opetukseen. Kaikki opiskelijan aiemmin hankkima tietotaito katsotaan eduksi ja pyritään näin poistamaan eri koulutusten mahdollisia päällekkäisyyksiä. Osaamisperusteinen opetus huomioi myös entiseen opetustyyliin verrattuna paremmin erilaisia oppimisympäristöjä sekä erilaisia tapoja oppia.

Opettajan työssä muutos osaamisperusteiseen opetukseen näkyy mm. muuttuvissa osaamistavoitteissa sekä arviointikriteereissä. Helposti voisi virheellisesti ajatella, että mihin sitä opettajaa sitten enää tarvitaan? Paljoonkin! Opettajan rooli opintojen ohjaajana korostuu ja henkilökohtaisen opetuksen ja ohjauksen määrä lisääntyy/mahdollistuu.